Tätä nykyä olen äiti ja valtaosan ajasta kotona neljän seinän sisällä ja tykkään kovasti leipoa, mutta pullantuoksuinen kotiäiti en siltikään ole, ainakaan vielä. En nimittäin osaa leipoa pullaa. (Kaikenlaisia luurankoja sitä leivontabloggaajan kaapista löytyykin, voi nolostus sentään!) Pari kertaa olen kyllä pullataikinan pyöräyttämistä kokeillut, mutta uunista on tullut ulos kovia kittanoita, jotka sopisivat takuulla paremmin tykinkuuliksi kuin kahvipöydässä tarjottaviksi. : D Liikaa jauhoja varmaankin..? Nyt ajattelin ruveta vihdoin tilkitsemään tätä ammottavaa aukkoa ruokaosaamisessani, joten täten julistan Operaatio Pullan alkaneeksi, tadaah! Tarkoitus olisi harjoitella ja harjoitella ja vielä kerran harjoitella, kunnes homma alkaa luonnistua - toivottavasti näin ennen pitkää käy. Ehkäpä jo ensi laskiaisena pystyn herkuttelemaan itse tehdyillä kermapullilla, tai sitä seuraavana viimeistään.

Ensimmäiseksi testausvuoroon pääsivät pikapullat, joiden ohjeen löysin Viivin ja Wagnerin keittokirjasta Mitä söisin öisin? Ihan tarkalleen ottaenhan nämä eivät ole pullia laisinkaan, mutta kun taikinaan tulee kardemummaa, niin joka tapauksessa huomattavasti lähempänä pullia kuin mikään muu, mitä olen viime aikoina leiponut. Ja ihan hyviäkin nämä olivat, eivät siis päätyneet tykinpiippuun. : )

Yön pikaiset pullat (noin 16 kpl)

Taikina:

100 g voita tai margariinia
1½ dl sokeria
1 muna
4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
1 rkl kardemummaa
2 dl maitoa

Päälle:

raesokeria

Vatkaa ensin pehmeä rasva ja sokeri vaahdoksi ja sitten kananmuna vaahdon joukkoon. Yhdistä vehnäjauhoihin muut kuivat aineet. Lisää jauhoseosta ja maitoa taikinaan vuorotellen, sekoita tasaiseksi. Jaa taikina muffinivuokiin, ripottele pinnalle raesokeria ja kypsennä 225-asteisen uunin keskitasolla 12-15 minuuttia.